BLOGI ON MUUTTANUT

Uusi blogi sisältää kaikki reseptit ja löytyy osoitteesta www.luomulaakso.fi

Lammaspata jyvämakaronilla

Lammaspata on kylmän syyspäivän lämmittävä herkku ja totta kai se maistuu mainiolta pakkasten paukkuessa nurkissa. Mikä olisikaan parempaa kuin höyryävä lautasellinen tuhtia lammaspataa. Lämmittää niin sormenpäitä kuin vatsanpohjaakin. Mutta yhtä hyvää se on keskellä kesääkin, kun yrttien maut valloittavat makunystyrät ja saavat lautasen tyhjentymään alta aika yksikön. Tästä ruoasta ei yksinkertaisesti voi olla pitämättä.

Lammaspata jyvämakaronien kera on meillä ihan koko perheen herkku. Se on mahtavan makuista ja jos lampaanjauhelihaa ei käsiinsä satu saamaan niin sen voi tehdä naudastakin, mutta maku ei luonnollisestikaan ole sama. Possunjauheliha ei tässä toimi, sillä possu on aivan liian miedon makuista, jotta lopputulos olisi lähelläkään haluttua.

Ruoan voi tehdä kahdella tavalla. Molemmat toimivia, mutta omalla tavallaan kattilavaihtoehto on helpompi kuin uuni, mutta maku tulee paremmaksi uunissa tehtynä. Tosin arjen keskellä oikaisen monesti ja heitän kaikki kattilaan. Alkuperäinen resepti ohjeisti tekemään tämän uunissa ja aika ajoin palaan siihen vaihtoehtoon ja sitten taas takaisin kattilaan, koska se tuntuu jotenkin helpommalta.

Noin 4-5 annosta:

400-500 g lampaan jauhelihaa
300 g sipulia
4 valkosipulinkynttä
n. 800 g - 1 kg tomaattimurskaa
3-4 rkl tomaattipyrettä
2 tl paprikajauhetta
2 tl timjamia
suolaa 
mustapippuria myllystä
oliiviöljyä
200 g jyvämakaronia


1. Pilppua ja kuullota sipuli ja valkosipuli oliiviöljyssä.
2. Sekoita kuullotettu sipuli ja valkosipuli tomaattimurskan sekaan kattilassa. Lisää mausteet ja anna hautua hiljalleen. Lisää  joukkoon n. 2.5 dl vettä (Itse huuhtelen suunnilleen tuolla määrällä vettä tomaattimurskapurkit niin saan kaiken murskan hyötykäyttöön)
3. Paista jauheliha ja mausta se suolalla. Anna tomaattiseoksen hautua sillä välin.
4. Kaada tomaattiseos ja paistettu jauheliha uunivuokaan ja sekoita hyvin.
5. Lisää joukkoon n. 200 g jyvämakaronia sekä noin 5-6 dl vettä. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita hyvin.
6. Paista  200 asteessa n. 45-60 minuuttia (tai kunnes neste on haihtunut riittävästi ja pasta kypsää.)  Sekoita välillä. Lisää nestettä tarvittaessa.

TAI

1. Pilppua ja kuullota sipuli ja valkosipuli oliiviöljyssä.
2. Sekoita kuullotettu sipuli ja valkosipuli tomaattimurskan sekaan kattilassa. Lisää mausteet ja anna hautua hiljalleen. Lisää  joukkoon n. 2.5 dl vettä (Itse huuhtelen suunnilleen tuolla määrällä vettä tomaattimurskapurkit niin saan kaiken murskan hyötykäyttöön)
3. Paista jauheliha ja mausta se suolalla. Anna tomaattiseoksen hautua sillä välin.
4. Kaada kaikki isoon kattilaan, lisää joukkoon jyvämakaroni sekä noin 6-7 dl vettä. Mausta suolalla ja pippurilla. Sekoita hyvin. Anna hautua noin tunnin verran (tai kunnes nestettä on haihtunut riittävästi ja pasta on kypsää.) Lisää nestettä tarvittaessa. Tarkista mausteet.

Halutessasi voit raastaa annoksen päälle lautaselle juustoa. Maistuu todella herkulliselta, mutta toimii hyvin ilmankin juustoa.

Välimerelliset Ruissämpylät

Tässä reseptissä supisuomalainen ruis kohtaa välimeren ja pelastaa siinä sivussa perunankuoret kompostisammakolta. :)

Lopputulos on ihanaa herkkua, vaikka ei ehkä ensilukemalta siltä tuntuisikaan. Ruissämpylät voi halutessaan tehdä ilman perunankuoria, mutta mausteiset kuoret tuovat leipään ihan uutta makua ja tuntumaa. Tämä on yksi hyvä käyttökohde kuorille, jotka muuten päätyisivät hävikiksi. Aika hienoa, mitä kaikkea jostain niin usein kompostiin päätyvästä voi tehdä!

Reilun viikon verran erilaisia versioita testailtuani päädyin seuraavanlaiseen reseptiin. Se sai myös kehut testipeltejä tyhjentäneiltä maistajiltani.

300 g juurta

400 g raakoja perunankuoria

600 g vettä

900-1000 g ruisjauhoja

suolaa

Perunankuorien valmistukseen löydät ohjeen täältä. Leipää varten jätän monesti suolan pois perunankuorista tai sitten vähennän vastaavasti suolaa leipätaikinasta. Erona linkin takaa löytyvään reseptiin myös, se, että taikinaan tulevat kuoret pilppuan hyvin pieneksi ennen kuin laitan ne uuniin paistumaan mausteiden kera. 

1. Sekoita juureen vesi ja suola sekä paistetut perunankuoret.

2. Lisää joukkoon jauhot ja sekoita hyvin. Lisää jauhoja tarvittaessa. Massasta ei saa tulla liian kuivaa. Parempi lopputulos tulee, kun massa jää kosteammaksi.

3. Leivo jauhotetuilla käsissä pieniä leipäsiä  (noin 21 kpl, tein jokaisesta sämpylästä n. 100 g painavan), jauhota pinta tarvittaessa ja laita leipäset pellille kohoamaan. 

4. Kun pinta on halkeillut kauniisti paista 225 asteessa n. 30 minuuttia. 

Ruissämpylät ovat parhaimmillaan ja tuoksuvaisimmillaan juuri uunista tulleina  ja niitä kannattaakin ehdottomasti maistaa heti, kun suu ei enää sämpylää haukatessa pala. Hyviä ovat kyllä jäähtyneinäkin, mutta mausteet pääsevät paremmin oikeuksiinsa leipäsen ollessa vielä hiukan lämmin. 

Perunankuorisipsit

Tässä yksi vaihtoehto käyttämättömille perunankuorille,  joka onkin vallan herkullinen! Enää on turha kipittää kauppaan ostamaan sipsipusseja olivat ne sitten luomua tai eivät - siis jos sipseistä sattuu pitämään. Näistä itsetehdyistä perunankuoriraksuista pitää varmasti, vaikka teolliset eivät maistuisikaan. Eivätkä nämä niitä muistutakaan kuin ehkä hiukan nimensä puolesta.

Perunankuoriraksut toimivat muuten hyvin salaattien osana ja muutenkin ruokalautasella vaikkapa perunanmuusin päällä rapeana elementtinä tai kalan kyljessä kaverina. Vaihtoehtoja lienee aika rajattomasti. Vaihtele mausteita ja tee mieleisesi sekoitus. Voit myös tehdä kuorenpaloista isompia tai pienempiä käyttötarkoituksen mukaan.

Tällä hetkellä oma suosikkimme on tämä:

400 g perunankuoria
50 g oliiviöljy
1 tl rosmariinia
1 tl persiljaa
1 tl timjamia
1 tl basilikaa
2 tl oreganoa
4-5 valkosipulinkynttä
suolaa
(mustapippuria)

1. Huuhtele perunankuoret. Anna valua siivilissä ja kuivaa lopuksi kaatamalla kuoret pyyhkeen välissä. Painele hyvin kuivaksi.
2. Sekoita isossa kulhossa öljy ja mausteet.
3. Sekoita perunankuoret mausteseokseen ja levitä n. 200 g perunankuoria yhdelle pellille.
4. Paista kuoria kiertoilmalla  225 asteessa n. 10-12 minuttia tai kunnes ovat mieleisiä.

Hyvänä kakkosena toimii myös versio, jossa edellisten mausteiden tilalle laitetaan parisen teelusikallista savustettua paprikajauhetta. On hyvää sekin, mutta ilmeisesti yrttinen versio hivelee enemmän makunystyröitämme.

Valkopavut tomaatissa

Valkoiset pavut tomaattin joukossa ovat ihana herkku. Pienimmäisemmekin pistelee tätä ruokaa poskeensa sellaisella vauhdilla, että isommat saavat pitää kiirettä, jos aikovat ehtiä saada lautaselleen edes jotain. Eikä ihme. Tämä on ehkä yksi parhaista papuruuista omastakin mielestäni. Ehkäpä rakkaus tähän ruokaan siirtyikin jo äidinmaidossa pikkuisellemme.

Tämä kanssa tarjoilen useasti vasta leivottua leipää. Se tekee viimeisen silauksen herkulliseen annokseen ja tuoreella leivällä on mukava pyyhkiä viimeinenkin tomaattikastikkeen tilkka lautasen pohjalta.

500 g valkoisia papuja
2 laakerinlehteä
2-3 sipulia
n. 5 valkosipulinkynttä
n. 1 kg tomaattimurskaa
1 tl sokeria
1-2 tl paprikajauhetta
suolaa
(mustapippuria)

1. Liota papuja yön yli.
2. Keitä liotetut pavut laakerinlehtien kera kypsiksi (noin tunti). Pilppua sipuli ja valkosipuli ja paista läpkuultavaksi.
3. Lisää tomaattimurska ja sipulit valutettujen papujen joukkoon. Lisää mausteet. Anna hautua noin tunnin verran. Lisää tarvittaessa vettä.

Kauraiset Banaaninkuorikakkarat

Kauraiset banaaninkuori kakkarat saivat muotonsa, kun aloin miettiä reseptiä pehmeille suupalaksi sopiville palluroille, joita voisin tarjota myös gluteenittomia tuotteita syöville tutuilleni. On aina helpompaa, jos voi tehdä yhdet tarjoomukset, jotka sopivat kaikille, kuin alkaa tehdä jokaiselle omaa versiota. Kaikki gluteenitonta ruokavaliota noudattavat tuttavani voivat käyttää kaurahiutaleita, kunhan ne ovat varmasti puhtaita muista gluteenia sisältävistä viljoista, joten siksi valitsin  tähän reseptiin kaurahiutaleet. Toki ne voi muuttaa joksikin muuksikin hiutaleiksi omien mieltymystensä mukaan.

Tummemmat banaaninkuoret ovat maukkaampia ja makeampia kuin keltaiset. Liota banaaninkuoria vedessä 3-4 päivää, kunnes vesi on kirkasta. Vaihda vesi kerran, pari päivässä. Tämän jälkeen on aika alkaa leipoa.

165 g liotettuja banaaninkuoria
100 g kaurahiutaleita
100 g sokeria
1 tl leivinjauhetta
2 tl vanilliinisokeria
1 munaa
n. 75 g voita


1. Soseuta liotetut banaaninkuoret sauvasekoittimella tai tehosekoittimella.
2. Sekoita sulatettu voi ja kaurahiutaleet keskenään. Lisää joukkoon sokeri, leivinjauhe ja vanilliinisokeri. Sekoita.
3. Lisää joukkoon munat ja banaaninkuorisose. Sekoita.
4. Muotoile kahdella pikkulusikalla (tai käsin) palluroita pelille ja paina palluroiden päälle manteli, cashewpähkinä tai jokin muu pähkinä niin, että pikkuleipä litistyy hiukan ja pähkinä/manteli on ikään kuin kuopassa. Halutessasi voit ripotella kakkaran päälle vielä hiukan sokeria.

5. Paista 175 asteessa noin 12 minuuttia tai kunnes pähkinät/mantelit ovat saaneet hiukan väriä pintaan.

Kauraiset banaaninkuorikakkarat ovat parhaimmillaan ollessaan vielä hiukan lämpimät.

Laskiaispulla hunajalla

Laskiaispullat ovat herkkua ja niin on tämäkin versio, joka kyhättiin keittiössämme tänään perinteisten pullien ohella. Tässä versiossa supisuomalainen pulla kohtaa tuoksuvan Kreetan.

Näiden pullien juju on täytteessä, joka vie kielen menessään ja tuo kesän muistot mieleen. Kreetalainen timjamihunaja sulostutti pulliamme ja tulimme samalla luoneeksi perheellemme uuden laskiaisperinteen.  Hunajalla täytetyt laskiaispullat. Herkkua jokaisella haukkauksella.

Eri makuisilla hunajilla saat aina hiukan erilaisen lopputuloksen. Suosittelen lämpimästi timjamihunajaa, appelsiininkukkahunajaa sekä akaasiahunajaa, jotka ovat omat suosikkini. Eikä toki sovi unohtaa kotimaisia herkkuhunajiammekaan!

Laskiaispullat voit tehdä seuraavalla ohjeella tai sitten juureen, jolloin ei tarvitse käyttää lainkaan hiivaa vaan villihiivat tekevät kaiken työn. Ohjeen löydät täältä.

500 g maitoa
50 g tuorehiivaa
3 munaa
2 tl suolaa
n. 200 g sokeria
n. 1000-1200 g vehnäjauhoja
n.200-250 g sulatettua voita
(3 tl kardemummaa)

1. Lämmitä maito kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva.
2. Sekoita nesteen ja hiivan joukkoon kananmunat, suola sokeri, (kardemumma) ja suurin osa jauhoista. Vaivaa.
3. Lisää jauhoja tarpeen mukaan. Vaivaa. Lisää sulatettu voi ja jatka vaivaamista. Lisää jauhoja, jos tarpeen. Katso kuitenkin, että et tee liian kovaa taikinaa, sillä pehmeästä pullataikinasta tulee herkullisemmat pullat. Anna kohota noin tunti.
4. Leivo pulliksi (n. 24 kpl), kohota pellillä liinan alla. Voitele kananmunalla ja paista  200-225 asteessa 15-20 minuuttia.
5. Anna pullien jäähtyä hyvin ja leikkaa ne sitten kahteen osaan, hattupuoli pienemmäksi. Vatkaa kerma ja mausta haluamallasi tavalla.
6. Täytä pullat kermavaahdolla ja  haluamallasi hunajalla.

Reseptiä voi muutella vaihtamalla jauhoja. Speltti on yksi hyvä vaihtoehto, mutta perinteisemmän pullan makua saa vaikkapa hiivaleipävehnäjauhoilla. Voit myös tehdä hunajaisemman version korvaamalla sokerin hunajalla osaksi tai kokonaan. Itse laitan välillä sokerin tilalle n. 1-1,5 dl hunajaa. Jos laitat hunajaa runsaasti muista paistaa pullia hieman pidempään miedommalla lämmöllä.

Sydämelliset Herrasväenpikkuleivät

 Herrasväenpikkuleipiä teemme aika ajoin. Niitä leivottiin ennen aikaan etenkin juhliin ja tekevät monet niin edelleen. Mieheni kodissa herrasväenleivät ovat hyvinkin suosittuja ja erityisesti mieheni pitää niistä hyvin paljon. Hänelle ne ovat myös  perinteinen joululeivonnainen ja suuremmissa juhlissakin hän on niitä tavannut syödä.

Niinpä herrasväenleipiä leivotaan siis yhteisessä kodissamekin. Itse teen niistä aina sydämen muotoisia. Se muoto tuntuu oikealta, sillä erityisesti näihin pikkuleipiin liittyy nykyisin minullakin hyvin paljon muistoja ja lämpöä. Siksipä ne siis ovat yleensä aina sydämen muotoisia ja sopivat ne näin ystävänpäivän korvillakin leivottaviksi.

Nämä pikkuleivät ovat kuuluneet niin lastemme ristiäisiin kuin omiin häihimmekin. Nykyisin varioin perusreseptiä vaihtamalla sokerin vaikkapa luomuruokosokeriksi tai joksikin muuksi. Joskus pyöräytän pikkuleivät tavallisen valkoisen sokerin sijasta intiaanisokerissa, joka antaa pikkuleivälle ihan erilaisen ilmeen ja muuttaa se toki makuakin - niinkuin kaikki muutokset reseptiin. Juhliin pikkuleivät tehdään kuitenkin aina tällä perinteisellä versiolla ja unohdetaan kaikenlaiset astetta  terveellisemmät muodot.

Aika ajoin samaa reseptiä on muokattu myös suklaiseksi versioksi eli muutama lusikallinen tummaa kaakaojauhetta jauhojen joukkoon ja pikkuleivät ovat kauniin ruskeita. Silloin täytin pikkuleivät kotitekoisella mustaviinimarjamarmeladilla ja maku oli huiman ihana! Sopii mustaviinimarja ihan näihin perinteisiinkin versioihin. Puolukka myös. Hapan ja makea on ihanan herkullinen yhdistelmä.

400 g pehmeää voita
250 g sokeria
2 munaa
480 g vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
(2 tl vaniliinisokeria

1. Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi ja lisää joukkoon yksi muna kerrallaan.
2. Sekoita jauhot ja leivinjauhe (sekä vaniliinisokeri) varovasti muun massan sekaan sihtiä käyttäen.
3. Anna viiletä jaakapissa tunnin verran.
4. Kauli massasta n 3mm paksua levy ja tee pikkuleipiä mieleiselläsi muotilla.
5. Itse käytän pellillisen raakoja pikkuluipiä jääkaapissa ja laitan vasta sitten uuniin. Näin pikkuleivät säilyttävät muotonsa paremmin.
6. Paista 200 asteessa n. 6-8 minuuttia tai kunnes ovat kypsiä. Pikkuleivän kuuluu jäädä vaaleaksi eli älä anna sen ruskistua.
7. Anna jäähtyä hetken aikaa. Levitä vadelmahilloa pikkuleivän päälle ja "liimaa" ilman hilloa oleva puolikas päälle.  Pyöritä pikkuleipä sokerissa, jotta pinta saa kauniin kiteisen pinnan.

Jauhemaksapihvit

Jauhettua maksaa.

Maksa on yksi niistä ruoka-aineista, joka jakaa ihmisten mielipiteitä kovasti. Monilla on jäänyt kammo koulun maksakastikkeesta, joka ei kyllä minustakaan ollut kovin herkullista, vaikka maksasta pidänkin.  On sääli, että maksaa ei käytetä enää lainkaan kuten ennen. Ruokahävikki on aina kurja juttu ja maksa on todella ravinteikas ja hyvä raaka-aine, jonka kuuluisi päätyä lautaselle herkutteluun.

Jauhemaksapihvit ovat yksi lempiruuistani. Välillä niihin tulee oikein himo! Tällä viikolla Kotiäidin Luomulaaksossa paisteltiinkin kasa herkullisia jauhemaksapihvejä Kiven Säästöpossun possun maksasta. Että olivat mahtavia!

Maksan kanssa on myös hyvä muistaa, että se vaatii vähän enemmän suolaa, kuin jokin muu ruoka-aine. Kovin vähäsuolainen jauhemaksapihvi ei nimittäin maistu kovin hyvältä. Paista ensin vaikka pieni koepihvi ja makustele, onko suolaa massassa riittävästi.

Itse teen jauhemaksapihvit lapsuudesta tutulla reseptillä, jota äitini aina käytti ja käyttää edelleen. Valkopippuri on sulkeissa, koska välillä laitan sitä ja toisinaan taas en. Tällä kertaa tein pihvit ilman valkopippuria. Perunan tapaamme tehdä karkeaksi raasteeksi, sillä se tekee mukavan rakenteen pihviin. Perinteisesti maksan  kanssa maistuu  paistetut sipulirenkaat tai puolukkasurvos. 

n. 1 kg maksaa

n. 1 kg perunaa

n. 400 g sipulia

suolaa

(valkopippuria)

1. Kuori, silppua ja kuullota sipuli paistinpannulla. Mausta suolalla.

2. Poista maksasta kalvot ja suonet. Huuhtele maksa ja jauha se hienoksi.

3. Kuori perunat ja raasta karkeaksi raasteeksi ja  sekoita kaikki ainekset kulhossa sekaisin. 

4. Laita kauhalla pannulle sopiva määrä massaa ja paista pihvi molemmin puolin voissa tai voin ja öljyn sekoituksessa. 

Voisilmäpulla juureen

Voisilmäpullat ovat herkkua. Leivon niitä silloin tällöin ja ne katoavat pelliltä yleensä alta aikayksikön. Hyvä niin, mutta joskus olisi mukavampi jo ne säilyisivät edes himpun pidempään. Tosin pulla ei koskaan parane vanhetessaan - päinvastoin. Juureen tehty pulla tosin säilyttää ominaisuutensa parempana pidempään - kiitos hapanjuuren. Tällä ohjeella pyöräytät lempipullasi varsin vaivattomasti - miten olisi hapanjuureen leivotut laskiaispullat!

Tälläkään kertaa en halunnut käyttää hiivaa viikonlopun pulliin, joten valmistelin pullan leipomista hiukan etukäteen kuten ennenkin ja tein parin sadan  gramman juuren edellisenä päivänä. Pohjana oli ensin 50 grammaa ruisjauhoihin tehtyä juurta (koska minulla ei tällä hetkellä ole vehnäjuurta keittiön nurkassa)  ja lisäsin siihen 75 grammaa vehnäjauhoja ja 75 grammaa vettä. Sekoitin hyvin ja annoin seistä yön yli eli n. 12 tuntia.

Olen tehnyt pullaa kahdella eri tavalla:

Pidemmän kaavan mukaan tehdessä  kaadetaan juuri isoon kulhoon ja lisätään  joukkoon vehnäjauhoja noin 400 grammaa ja kaikki maito ja annetaan tekeytyä tunnin pari hiukan lämpimässä. Pikkuisen lämmin uuni on tähän varsin kätevä apu. Kerran taikinanalku tosin unohtui koko päiväksi uuniin ja pullasta tuli aikamoisen hapanta eli ei kannata upota unelmiinsa kovin pitkäksi aikaa taikinan tässä vaiheessa. :D Kun seos kuplii somasti kulhossa on hyvä siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli lisätään kanamunat, sokeri, suola sekä loput jauhot ja vaivataan. Lisää vielä sulatettu voi ja vaivaa lisää.  Lisää jauhoja tarpeen mukaan. Anna taikinan levätä puolisen tuntia.

Leivo taikinasta pullia (n.24 kpl) ja kohota niitä lämpimässä liinan alla, kunnes ovat kohonneet kauniisti. Tähän meni tällä kertaa noin 3 tuntia, mutta joskus on mennyt pidempäänkin. Juuren kanssa puuhastellessa ei voi tietää etukääteen ihan tarkkoja nostatusaikoja. Kaikki riippuu niin kovin monesta seikasta. Tekemällä oppii parhaiten. Pullien kohottua  painele niiden keskelle hyvän kokoiset reiät, voitele munalla ja täytä keskusta voi-sokeri-jauhoseoksella. Joskus laitan sekaan mantelirouhettakin, koska se on hyvää - ja tuleepahan näihinkin pulliin sitten edes yksi terveellinen ainesosa. :D

Lyhyemmällä kaavalla tehdessäni olen heittänyt juuren sekaan kaikki ainekset, vaivannut taikinaksi, antanut levätä ja kohottanut pullat pellillä ja tehnyt vaadittavat loppusilaukset.

Halutessaan jauhot voi korvata spelttijauhoilla. Hiivaleipäjauhot toimivat myöskin.


Taikina:

200 - 250 g juurta
400 g maitoa
n.1 - 1,2  kg jauhoja
3 munaa
2 tl suolaa
(1-2 tl kardemummaa)
255 g (3dl) sokeria
200 g voita

Voisilmäpullan paras osahan on silmä, joten  laitan pullille aina hyvin suuret silmät, jotka leviävät yleensä koko pullan peittäväksi matoksi ja siksi kutsummekin näitä välillä voimangasilmäpulliksi. :D

Täyte:
n. 300 g voita
n. 200 g  sokeria
n. 150 g vehnäjauhoja
(mantelirouhetta)


Sekoita huoneenlämpöinen voi, sokeri ja jauhot (sekä mantelirouhe) yhteen. Muuttamalla sokerin, voin ja jauhon suhteita saat aikaan erilaista täytettä. Itse laitoin kuvassa oleviin pulliin vähän vähemmän sokeria ja jauhoja kuin ohjeen täytteessä. Ohjeella tehdyllä tulee "pitsisemmät" voisilmät. Tällä kertaa halusin tehdä pehmeämpää ja leviävämpää täytettä eli enemmän sellaista dallaspullamaista  täytettä. Massan voi muuten maustaa vaikkapa vaniljalla, kanelilla tai kardemummalla. Jotkut tykkäävät myös inkivääristä. Ja jos voipohjainentäyte ei innosta niin pullalle voi helposti laittaa myös komean hillosilmän!  Kokeile ja löydä oma tapasi.

Jogurttikastike

 Jogurttikastike toimii monessakin eri ruuassa. Itse tykkään siitä erityisen paljon pitaleivissä ja ihan ruisleivän päällä, mutta tarvittaessa se toimii myös salaatinkastikkeena tai lihan kanssa.

Meillä tämä on lähes joka päiväisessä käytössä. Juureen leivotun  ruisleivän päällä jogurttikastike toimii mainiosti vaikka ihan sellaisenaan, mutta mahtavan herkun siitä saa, jos siivuttaa leivän päälle vielä lisäksi vaikkapa kurkkua. Erilaiset salaatit ja muut vihreät sekä paprika ja tomaattikin  toimivat todella hienosti.

Jogurttikastike valmistuu nopeasti ja vaivattomasti ja aineksetkin ovat yksinkertaiset. Tavallisesti käytän tässä itsetehtyä ketsuppia, mutta myös kaupan luomuketsupit ovat toimineet hyvin.  Silloin maku on ollut ehkä himpun verran  makeampi.

300 g jogurttia
20-30 g ketsuppia
1 tl paprikaa
mustapippuria myllystä
2 hyppysellistä suolaa
2-3 valkosipulinkynttä


1. Sekoita kaikki ainekset keskenää, anna tekeytyä tunnin pari jääkaapissa ja nauti.

Fava

Tämä resepti oli Ruokakoriin kirjoitettuna jo aiemminkin, mutta kuvanlaatu oli vähintäänkin surkea, koska vuosia sitten ainoa, jolla pystyin kuvia blogia varten ottamaan oli kännykkä eivätkä sen ominaisuudet riittäneet kovin hyviin kuviin.  Nyt siis resepti sellaisena kuin sen tänä päivänä valmistamme ja paremmilla kuvilla. :)

Fava on ollut meidän pöydässämme vakiovarusteena jo vuosia. Sairastumiseni myötä siihen tuli kuitenkin tauko ja vasta jokin aika sitten esimerkiksi Kasper sai tätä herkkua maistaa. Hymy oli korvissa heti ensimmäisellä lusikallisella ja sen jälkeen piti saada heti uusi lusikallinen ja sitten kolmas ja.... aika iso kasa katosi lautaselta pikkuiseen masuun aikamoisella vauhdilla. :) Hyvä, että kelpasi.

Fava on herkkua niin mezepöydässä kuin leivän päälläkin ja toimii se ihan sellaisenaankin vaikkapa välipalana tai lautasella kasvisten kera. Kokeile ja löydä oman tapasi nauttia tästä herkusta.

300 g kikherneitä
1 laakerinlehti
2 sipulia (ei jättiläisiä)
suolaa
mustapippuria
yhden pienen sitruunan mehu
3-4 rkl oliiviöljyä (tai enemmän jos seos uhkaa jäädä liian kuivaksi)
n. 15g tuoretta persiljaa
2-4 valkosipulinkynttä

1. Liota herneitä yö yli.

2. Silppua sipuli ja keitä herneiden, laakerinlehden ja suolan kera 1-2 tuntia. (Voit myös kuullottaa sipulin pannulla ja lisätä herneiden joukkoon ne keitettyäsi. Maku on erilainen, mutta hyvä)

3. Valuta neste pois, poista laakerinlehti ja murskaa herneet parhaaksi katsomallasi tavalla
niin, että massa muistuttaa puuroa, jossa saa olla muutama sattumakin.

4. Lisää massaan pippuri, sitruunamehu, oliiviöljy, pilputtu valkosipuli ja pilputtu persilja. Lisää tarvittaessa suolaa. Kaada hiukan oliiviöljyä vielä favan päälle ja koristele paprikasuikaleilla ja persiljan lehdillä.

Banaaninkuorikakku

Ihan ensimmäiseksi ei tullut mieleeni käyttää banaanin kuoria leivontaan, mutta kaivettuani ensin hiukan tietoa siitä missä niitä käytetään ja mitä ne sisältävät, alkoi ajatus kuorien käyttämisestä innostaa yhä enemmän. Ja yhtenä syynä oli myös luomubanaanien muutama viikko sitten noussut hinta. Hinta ei tunnu nyt ihan niin pahalta, kun kuoretkin menevät hyötykäyttöön eikä jätettä tule juuri nimeksikään. Hyvä on myös muistaa, että syömättä jääneet banaanin kuoret sopivat hyvin mm. ruusupensaille.

Hetken suunnittelun jälkeen reseptistä tuli tämä ja  kakku maistuu muuten todella hyvältä eikä mieheni ollut ensin millään uskoa, että kakussa oli todellakin käytetty kuoria! Kuoret eivät tuo kakkuun samalla tavalla makeutta niin kuin itse banaani tekee. Maku on  pehmeä ja hiukan banaaninen, koostumus ihanan pehmeä ja kostea. Suosittelen lämpimästi kokeilemaan ja pienentämään samalla jätteen määrää. Tämä todellakin on hyvää!!!

n. 400 g liotettuja banaanin kuoria
200 g vettä
200 g sokeria
200 g voita
4 tl vaniliinisokeria
(4 tl appelsiinin kuorta)
3 kananmunaa
1 tl soodaa (kukkurallinen)
1 tl leivinjauhetta (kukkurallinen)
260 g-300 g  vehnäjauhoja

Leikkaa kuorista ensin pois mustat, kovat osat molemmista päistä niin, että jäljelle jää  vain kuoret. 

1. Liota banaanin kuoria vedessä n. 3-4 päivää. Vaihda vesi joka päivä. Viimeisenä päivänä veden tulisi olla kirkasta. (Liotusveden voit käyttää kukkien kasteluun.) Kuoret pehmenevät liotuksen aikana.

2. Pilppua banaanin kuoret tehosekoittimessa tai veitsellä todella pieniksi. Tehosekoittimessa saat niistä suoraan enemmän halutun kaltaista eli sosetta. Muista listätä vettä, jos käytät tehosekoitin.

3. Lisää halutessasi joukkoon appelsiinin kuori. Keitä paloja/sosetta kattilassa yhdessä veden, voin ja sokerin kanssa, kunnes nestettä on haihtunut niin, että seos näyttää löysähköltä puurolta. (Kovin vetinen seos vaatii enemmän jauhoja.) Jos seosessa on vielä  sattumia voit tässä vaiheessa surauttaa seoksen hienoksi sauvasekoittimella. Itse yleensä keittelen seoksen kasaan ja soseutan sauvasekoittimella tässä vaiheessa. (Tehosekoittimen putsaaminen on enemmän aikaa vievää kuin sauvasekoittimen.)

4. Jäädytä seosta jonkin aikaa ja lisää vatkaten joukkoon kananmunat.

5. Sekoita jauhot, sooda ja levinjauhe keskenään ja lisää ne varovasti toisten aineiden joukkoon.

6. Kaada massa hyvin jauhotettuun (itse jauhotin reunat kaakaojauheella)  vuokaan ja paista 175 asteessa n. 55 minuuttia. Vuoasta riippuen voit jauhottamisen sijaan vuorata reunat leivinpaperilla.

Pähkinäinen rusinaleipä

Tämä leipä tuli tehtyä jo kesällä, kuten kuvista voi helposti päätellä. Kuvat unohtuivat sitten koneen syövereihin kaiken kiireen keskellä. Onneksi löytyivät nyt.

Pähkinäinen leipä oli mukava tehdä. Pähkinät ja rusinat toivat leipää mukavaa suutuntumaa ja makukin muuttui perusleivästä joksikin ihan muuksi. Taitaapa olla niin, että pähkinän ja leivän liitto onkin jo taivaassa leivottu - ja muutama rusina joukossa loihtii vielä viimeisen silauksen jo  niin täydelliseen makuun.

Taikina-annos oli suuri, mutta sen voi toki puolittaakin niin halutessaan tai pakastaa leivistä osan.




600 g juurta
1000 g vettä
150 g hasselpähkinöitä
250 g rusinoita
3-4 tl suolaa (tai maun mukaan)
1800-2000 g vehnäjauhoja (tai muita jauhoja)
n. 100 g oliiviöljyä


1. Lisää vesi juureen.
2. Lisää pilputut pähkinät ja rusinat veden ja juuren sekaan. Anna seistä puolisen tuntia, jotta rusinat pehmenevät tai liota rusinoista taikinaan tulevassa vedessä jo etukäteen.
3. Lisää hiukan jauhoja ja suola. Sekoita ja lisää melkein kaikki loput jauhoista.
4. Vaivaa ja lisää jauhoja tarvittaessa.
5. Lisää oliiviöljy.
6. Jatka vaivaamista ja anna levätä puolisen tuntia. Vaivaa vielä hiukan lisää ja muotoile leviksi.
7. Leikkaa leipiin haluamasi kuviot ja kohota lämpimässä liinan alla 6-8 tuntia tai kunnes ovat kohoneet riittävästi.
8. Paista 200°C 60-75 minuuttia.  Koputa leivän pohjaa varmistaaksesi kypsyysasteen eli jos pohja kumisee komeasti on leipä valmis. Jos ei, paista kunnes kumisee. :) Peitä leipä uunissa tarvittaessa leivinpaperilla niin päällinen ei tummu liiaksi.

Bataatti-peruna-porkkanalaatikko

Joskus monta vuotta sitten maistoin Saarioisten bataattilaatikkoa ja muistikuvieni mukaan  se oli ihanan makea ja samettinen. Bataatti maistui juuri sopivasti, mutta pystyin erottamaan myös porkkanan ja perunan maut.

Nyt aloin todenteolla säveltää omaa reseptiä käytyäni ensin kurkkimassa mitä tuohon muistojen kultaamaan laatikkoon oli laitettu.

Lopputuloksesta tuli aikamoisen herkullinen. Ei ihan samanlainen kuin kaupan, mutta vähintään yhtä hyvä ja tästä joulusta eteenpäin saakin tämä laatikko täydentää jouluruokien kirjoa pöydässämme.  Makeutta voi säätää mieleisekseen lisäämällä tai vähentämällä siirappia.


n.1200 g bataattia
n. 600 g perunaa
n. 500 g porkkanaa
suolaa

140 g (1dl) siirappia
2 munaa
2 dl vehnäjauhoja
100 g voita
2 dl kermaa tai maitoa

1. Pese, kuori, paloittele bataatit, perunat ja porkkanat.
2. Keitä kypsiksi. (muista suola keitinveteen)
3. Soseuta bataatit, perunat ja porkkanat. Jos haluat samettista laatikkoa puserra sose siivilän lävitse. Survin riittää jos pieni sattuma siellä täällä ei haittaa.
4. Lisää joukkoon kerma, siirappi, sulatettu voi, munat ja jauhot. (Käytä halutessasi jotain muuta jauhoja.) Sekoita hyvin.
5. Kaada vuokiin ja paista 175 asteessa 1,5 - 2 tuntia tai kunnes koostumus/väri on sopiva.

Kaneliset spelttipikkuleivät

Valkoista hankea ei maassa vieläkään ole, mutta hiukan valkoista huurretta kylläkin ja ilma nipistelee jo hiukan poskia. Kyllä se talvikin sieltä vielä tulee! Syytä ainakin olisi sillä kamerani ei oikein jaksa innostua tällaisista hämäristä  syyspäivistä!

Viileän päivän iloksi leipoilimme kanelisia spelttipikkuleipiä, jotka maistuvat mahdottoman ihanilta ihan uunituoreina! Kanelin tuoksussa onkin hyvä virittyä jouluun.

Sokerin voi vaihtaa hyvin intiaanisokeriksikin tai miksi tahansa muuksi sokeriksi omien makumieltymystensä mukaan. Me käytimme tällä kertaa luomuista ruokosokeria, mutta halutessaan voi hyvin laittaa joukkoon sitä tavallista taloussokeriakin. Herkullista tulee kaikilla tavoilla. :)

250 g voita

2,5 dl sokeria

2 munaa

1 tl kanelia

2 tl vaniliinisokeria

2-3 tl leivinjauhetta

n. 6 dl spelttijauhoja

1. Vaahdota pehmeä voi ja sokeri.

2. Lisää kananmunat

3 Sekoita kuivataineet keskenään ja lisää ne massaan.

4. Pyörittele massasta pyöreitä palloja (noin 30 kpl) 

5 Pyöräytä pallot kaneli-sokeri seoksessa ja laita pellille. 

6. Anna pikkuleipien olla viileässä n. 20 minuttia ja paista ne sitten 200 asteessa 12-14 minuuttia.

Kreikkalaiset lihapullat kreikkalaisessa tomaattikastikkeessa

Tässä hiukan uudistettu ohje kauan sitten julkaistun lihapullaohjeen tilalle. :)

Kreikkalaiset lihapullat ja kastike ovat ruoka, jonka voi hyvin tehdä jo edellisenä päivänä. Jääkaapissa maut vain paranevat ja lihapullista tulee ihanampia kun  saavat makustua tomaattikastikkeessa.
Seuraavana päivänä tämä on helppo vain lämmittää. Tarjoile tuoreen leivän ja salaatin kera.

Lihapullat (ilman tomaattikastiketta) ovat erinomaisia tzatzikin kera ja sopivat hyvin vaikkapa meze-pöytään. Meidän perheessä tämä on tosi pidetty ruoka niin meze-pöydässä kuin sen ulkopuolellakin.


Kastike:
500 g tomaattimurskaa
6 rkl oliiviöljyä
2-3 tl sokeria
1 tl paprikajauhetta
3-4 rkl punaviiniä
1 tl timjamia
mustapippuria
suolaa

Lihapullat:
n.500g jauhelihaa
3 isoa sipulia
4-5 valkosipulinkynttä
30-40 g tuoretta persiljaa (itse käytän pakastettua)
1/2 tl minttua
2 munaa
perunaa/leipää/korppujauhoja/kaurahiutaleita sopivasti
mustapippuria
suolaa
1-2 rkl ouzoa
(chiliä maun mukaan)

Kastike:
Kuumenna oliiviöljy ja kaada joukkoon tomaattimurska. Kun seos on kuumentunut lisää joukooon mausteet ja viini. Anna kiehua hiljalleen.

Lihapullat:
Pilppua ja kuullota sipuli pehmeäksi. Sekoita lihapulla-ainekset keskenään. Paista pullat pannulla öljyssä. Lihapullien on hyvä olla suurempia kuin perinteisten suomalaisten lihapullien. Kun lihapullat ovat kauniin värisiä laita ne kastikkeen joukkoon kypsymään loppuun. Kastikkeessa ne voivat hyvin lillua parikin tuntia, kunhan kastike ei porpota.

Jos et halua paistaa lihapullia pannulla, voit hyvin laittaa ne myös uuniin. Niistä ei tule ihan samalaisia kuin pannulla paistetuista, mutta hyviä kuitenkin. Itse teen lihapullia aina sen verran ison annoksen, että pannulla paitettaessa hommaan kuluisi liian kauan aikaa. Nykyisin lihapullat sujahtavatkin uuniin ja voin sillä välin keskittyä muihin asioihin.

Kuvassa olevat lihapullat on paistettu uunissa.

Puolukkainen ruislimppu juureen

Ruislimppu on kotoinen. Se on terveellinen ja herkullinen. Joskus on kuitenkin mukava saada vaihtelua siihen tavalliseen leipään. Meillä oli nyt kotona lyhyt jakso, jolloin leivottiin vehnästä leipää, mutta nyt olemme taas palanneet enemmän puputtamaan ruisleipää. Vehnäkausi oli kuitenkin tarpeen - nyt taas huomaa miten maukasta rukiiseen leivottu leipä on. Ja kyllä se vaihtelukin kummasti virkistää!

Viikonloppuna keittiössä valmistuikin pitkästä aikaa puolukkainen ruislimppu syksyisten lehtien leijaillessa maahan. Syksy ja puolukka kuuluvat samaan pakettiin.

Hillo, jota leipään käytin oli oman keittiön tuotantoa, mutta toki kaupan hilloakin sopii taikinan joukkoon laittaa. Hillon sokeripitoisuus vaikuttaa leivän makuun. Säädä se mieleiseksesi, jos keität hillon itse.

350-400 g juurta
300 g puolukkahilloa
n. 500 g vettä
n. 1200 g  ruisjauhoja

1. Sekoita puolukkahillo lämpimään veteen
2. Sekoita vesi, jossa on puolukkahillo taikinajuureen yhdessä suolan kanssa
3. Lisää melkein kaikki jauhot ja sekoita. Lisää loput jauhot.
4. Vaivaa taikinaa leivinlaudalla, lisää tarvittaessa jauhoja.
5. Leivo kahdeksi leiväksi ja anna nousta liinan alla 6-9 tuntia tai kunnes pinta on sopivasti repeillyt.
6. Paista  250 asteessa ensin 15 minuuttia ja sitten 60-75 minuuttia 200 asteessa.

Maltainen Ruislimppu

Ruisleivän leipominen on aina jotenkin hirveän ihanaa. Taikina on niin erilainen kuin vehnäleivässä, jossa sitkoa pitää saada aikaan voimakkaasti vaivaamalla. Ruisleivän kanssa tuntee ihan eri tavalla milloin taikina on valmis nostatettavaksi eikä tarvitse kokeilla sitkoverkoston venyvyyttä. Koostumuksen vain tuntee  käsissään.

Tämä leipä sai alkunsa siitä, että kaapissa oli maltaita ja piti saada muutos siihen ihan perusruisleipään. Korvasin kolmas osan ruisjauhoista maltailla ja lopputulos oli aika herkkua - hiukan makea eikä  hiukkaakaan sellainen "harmaan" makuinen niin kuin ihan perusruisleipä monesti on. Perhe ehtikin iskeä kyntensä leipään ennen kuin ehdin sitä kuvaamaan.  Eipä siinä auttanut kuin kuvata jäljellä oleva pala, koska loput kaksi leipää oli jo pakastettu.

550-600 g juurta
n. 1100 g vettä
1100-1200 g ruisjauhoja
800 g maltaita
suolaa


1. Sekoita kädenlämpöiseen veteen juuri, maltaat ja suola. Sekoita.
2. Lisää loput jauhot
3. Sekoita ja vaivaa sitten jauhotetulla leivinlaudalla, kunnes taikina on sopivan kiinteää eikä tartu enää käsiin. Lisää jauhoja tarvittaessa.
4. Leivo taikinasta kolme leipää. ja anna niiden kohota lämpimässä paikassa levinliinan alla noin 6-9 tuntia.
5. Paista leipiä ensin 15 minuttia 250 asteessa ja sitten 60-75 minuttia 200 asteessa.

Pienet purjopiiraat

Purjopiirakat ovat herkkua. Itse tykkään käyttää annoskokovuokia piirakoissa. On niin mukava laittaa tarjolle oma, soman pyöreä piirakka jokaiselle vaikkapa salaatin kera. Iso piirakkavuoka on jotenkin arkisempi. Pieni piirakka on aina varta vasten tehty kutakin syöjää varten ja joskus laitan taikinasta piirakan päälle nimikirjaimen tai jonkin kivan kuvion. Etenkin lapset pitävät kovasti omasta nimikirjaimestaan piirakan päällä, mutta perhonen, kukat ja dinot ovat varsin tykättyjä myöskin. Ja kyllä ne kirjaimet ja kuviot nostavat hymyn varttuneemmankin väen kasvoille.

Noin 12 piirakkaa (halkaisija n. 10cm)

Täyte:
600 g purjoa
2 dl maitoa (tai kermaa tai näiden sekoitusta)
2 kananmunaa
mustapippuria
suolaa
juustoraastetta

Taikina:
460 g spelttijauhoja
200 g vettä 
1/2 tl suolaa 
oliiviöljyä


1.Siisti, pese ja silppua purjo.
2. Kuumenna voin ja öljyn seos pannulla ja pehmennä purjoja siinä hetken aikaa
3. Sekoita kulhossa hiukan jäähtyneisiin purjoihin munat ja kerma sekä mausteet.
4. Jaa täyte tasaisesti vuokiin
5. Raasta päälle juustoa. Vuohen tai lampaan juusto on tässä tosi herkkua.
6. Paista noin 20 minuuttia 200 asteessa. Pinnan pitää olla ottanut hiukan väriä