Lumipallot

Lumipallot ovat mukavia leivottavia siinä mielessä, että näihin ei tarvitse lainkaan uunia! Tänään oli päivä, jolloin keittiö oli putkiremontin vallassa ja halusin leipoa jotain ja niinpä aloin tehdä lumipalloja. Olen tehnyt näitä jo muutaman kerran aiemmin, mutta tällä kertaa muuntelin reseptiäni hiukan enemmän - sen mukaan, mitä kaapissa oli.

1,5 dl sokeria
n.100g voita
2 munaa
1,5 dl kuivahedelmiä (itse laitan usein rusinoita, taatelia, papaijaa)
0,5dl hasselpähkinöitä (tai muita pähkinöitä)
n. 0,5dl hunajaa
n. 7,5 dl kaurahiutaleita (tai muita hiutaleita)

0,5dl auringonkukansiemeniä tai joitain muita siemeniä
1,5dl kookoshiutaleita

tomusokeria

Laita munat, voi, hunaja ja sokeri kattilaan. Kuumenna hiljakseen. Lisää kuumentuneeseen seokseen kuivahedelmät ja pähkinät. Kuumenna taas hiljalleen niin, että seos saostuu. Ota pois liedeltä.

Sekoita kulhossa hiutaleet, kookos ja siemenet. Lisää joukkoon hiukan jäähtynyt hedelmä-pähkinäseos. Sekoita huolella.

Laita tarjottimelle leivinpaperi. Pyörittele käsissä seoksesta palloja, jotka laitat leivinpaperille. Kun pallot on pyöritelty laita ne tunniksi pariksi jääkaappiin viilenemään.

Laita lautaselle tomusokeria. Ota tarjotin kaapista ja pyörittele jokainen pallo kauniin valkeaksi. Säilytä jääkaapissa.

Linssipata

350g linssejä (vihreitä tai punaisia)

4 keskikokoista sipulia

4-5 valkosipulinkynttä

800g tomaattimurskaa

1 kanelitanko tai kanelia

suolaa

2-3 rkl valko- tai punaviinietikkaa (voi jättää poiskin, mutta maku on hyvin erilainen)

Keitä linssejä n. 25 minuuttia, muista suola.  Pilppua sipulit ja valkosipulit.

Kuullota toisessa kattilassa sipulit ja lisää joukkoon tomaattimurska, valkosipuli ja kanelitanko/kaneli sekä suolaa maun mukaan.

Lisää sipulin ja kumppaneiden joukkoon keitetyt linssit sekä pari, kolme ruokalusikallista valko- tai punaviinietikkaa, lisää n. 5 dl vettä ja anna hautua noin tunnin verran. Itse haudutan tätä välillä parikin tuntia, koska minusta siitä tulee aina vain paremman makuinen. Itse asiassa tuntuu, että pata vain paranee, jos se saa seistä jääkapissa yön yli. Maut ehtivät mukavasti tasaantua. 

Ruoka on hyvää sellaisenaan, mutta todella herkullista se on fetan kera! Meillä tämä on yksi lasten lempiruuista! 

Vesiheinä-tomaatti-kurkku salaatti

Villivihanneksia on mukavaa käyttää monestakin syystä. Ne ovat terveellisiä, helppoja kerätä ja ennen kaikkea ilmaisia! Meidän kurpitsamaan on tänäkin kesänä vallannut vesiheinä eli pihatähtimö. Se kasvaa aina vain uudelleen ja uudelleen - siksi se onkin oiva salaattikasvi! Toimii se myös munakkaassa, vaikka onkin herkullisimmillaan salaatissa!
Meidän lapset ovat pitäneet tästä:

Tomaattia
Kurkkua
Vesiheinää
Oliiviöljyä
Mustapippuria
(suolaa)

Halutessaan voi salaatista tehdä ruokaisamman lisäämällä siihen vaikkapa siemeniä, pähkinöitä, fetaa, ohraa, kalaa... mielikuvitus lienee rajana!

Tervetuloa Luomulaakson Ruokakoriin

Tänne on siirretty jo kaikki Kotiäidin Luomulaaksossa olleet reseptit ja lisää tulee tulevaisuudessa. Pidän ruuanlaitosta ja leipomisesta. Kreetalainen (ja kreikkalainen) ruoka on lähellä sydäntäni ja myöskin italialaisesta ruuasta pidän ja näitä sitten enimmäkseen kokkailen. Ja totta kai joskus ihan kotoista, suomalaista ruokaakin! Tosin meille kotoinen ruoka on enimmäkseen kreetalaista... ja se näkyy jo näissäkin resepteissä ja varmasti myös tulevissa.

Moni on kysellyt sähköpostillakin, mitä me syömme. Toivon, että näiden reseptien myötä asia selviää paremmin. Ohjenuorana meillä on tuo kreetalainen ruokavalio (siis ei kreikkalainen vaan kreetalainen), joka on varsin hyväksi havaittu - myös meillä! Ruokakorimme sisältää ruokaa, joka on tehty oikeista raaka-aineista. Niistä samoista, mitä isoäitimme (ja tässä tapauksessa myös kreetalaiset isoäidit) ovat käyttäneet ja voineet hyvin. Tämä tarkoittaa
myös sitä, että kesäisin
ruokakoriimme päätyy villivihanneksia. Kreetalla hortoillaan yhä ja parhaat kerääjät tuntevat ainakin sata syötävää kasvia. Meillä suomalaisilla olisi paljon opittaa heistä, sillä meillä tuppaavat nuo marjat ja sienetkin jäämään metsiin - villivihanneksista sitten puhumattakaan! Kreetalla tapa siirtyy edelleen äidiltä tyttärelle. Ikävä kyllä se alkaa sielläkin pikku hiljaa vähentyä ja perimätieto katoaa. Se on sääli. Nurmikoilla, niityillä ja metsissä kasvaa yllättävän paljon syötäviä, käyttökelpoisia kasveja. Me emme vain enää osaa niitä tunnistaa ja käyttää. Itsellänikin on tällä alueella hyvin paljon opeteltavaa, sillä toistaiseksi keräily keskittyy muutamaan kasviin, jotka varmasti tunnistan. Joka kesä kuitenkin oppii uutta!

Kuvissa näkyy tämän vuoden satoa. Kriikunapuu notkui hedelmistä, kurpitsa teki kuin tekikin kaksi ihan mukavan kokoista palloa, jotka säilöimme ja portulakkakin suostui kasvamaan! Sen sanotaan olevan helppo kasvi, mutta aikaisemmin en ole saanut sitä kasvamaan. Taimi on aina kuollut. Tänä kesänä unohdin koko kasvin ja se kasvoi hienosti! Ehkä salaisuus olikin siinä...

Toivon, että viihdytte reseptien parissa. Innostutte ehkä luomusta ja lisäaineettomasta ruuasta. Ja kukapa tietää, ehkä meitä hortoilijoita on ensi kesänä taas muutama enemmän! Se on yllättävän mukavaa puuhaa ja lapsetkin on helppo ottaa siihen mukaan. Meillä etenkin Mikael nauttii, kun pääsee keräämään "talvivarastoja"! :-)

Tervetuloa!

Julkaistu alunperin 28.10.2009

Uunimunakas

6 munaa
200g keitettyä perunaa
n.350g sipulia
n. 2 valkosipulin kynttä
n. 200g paprikaa (punaista ja/tai vihreää)
200g fetaa ( myös emmental sopii hyvin)
1 rkl kuivattua ruohosipulia
suolaa
mustapippuria
oliiviöljy

Keitä perunat.
Pilppua ja paista oliiviöljyssä sipuli, valkosipuli ja paprika. Älä ruskista.

Paloittele perunat. Sekoita munat, feta sekä mausteet keskenään ja lisää joukkoon hiukan jäähtyneet sipulit ja pilkotut perunat.

Laita uunpannulle tai vuokaan (koko n. 23cm x 33 cm) ja paista n.190 asteessa 30-35 minuttia.

Tästä munakkaasta saa mukavan ruuan salaatin kera tai sitten yhden herkun lisää meze pöytään, jos paloista tekee pieniä. Munakas on espanjalaistyyppinen.

Ohrarieska

Ohra on Kreetalla paljon käytetty vilja. Ja onhan se ennen ollut meillä Suomessakin. Nykyään sen käyttö on ikävä kyllä vähäisempää. Meidän perheessä ohraa käytetään rieskoihin, korppuihin ja puuroon. Nykyään keittiömme tuottaa tuoreeksi leiväksi lähinnä rieskaa, johon ohra perinteisesti sopii vallan mainiosti. Ohran ostan jyvinä isossa säkissä. Jyvistä on sitten mukavaa jauhaa tuoreet jauhot tai litistää tuoksuvat puuroainekset.

Paistan rieskat pizzauunissa, joka ennen rieskojen tekoa seisoi melko käyttämättömänä kaapin perällä. Nyt se on vallannut pysyvästi paikan työpöydältä, koska sitä tarvitaan lähes joka päivä.
Tuoretta leipää ei voita oikein mikään!


n.5 dl kylmää vettä
n. 11 dl ohrajauhoja
1-2 tl suolaa
(öljyä)

Sekoita aineet keskenään. Taikina on valmis, kun se on sopivaa muotoiltavaksi. Tavallisesti lisään taikinaan hiukan öljyä, koska se tekee massasta helpommin käsiteltävän, mutta välttämätön se ei ole. Öljy parantaa myös leivän säilyvyyttä. Kääri valmiit rieskat puhtaan pyyhkeen sisään.

Taikinan voi muuten tehdä jääkaappiin valmiiksi ja paistaa sopivan hetken tullen eli tuoretta leipää saa vaikka aamulla - helposti ja nopeasti! Lapset tykkäävät tästä kovasti ja tuntuu, että tämän kokoinen annos loppuu turhankin nopeasti!

Puolukkainen kauraherkku

Tarkoituksena oli alunperin tehdä lättyjä, joiden pääasiallinen raaka-aine olisi kaurahiutaleet. Jossain vaiheessa, kun juttelin lasten kanssa aivoissa sekoittui pari reseptiä ja lopputuloksena olikin jotain muuta. Hauskinta tässä on, että huomasin asian vasta, kun kaadoin ensimmäisen kauhallisen taikinaa lättypannulle! :-D

1 l maitoa
4-6 kananmunaa
n. 7dl kaurahiutaleita
1-2 dl sokeria
2 tl vaniliinisokeria
1 tl suolaa
n. 200 g puolukoita
öljyä paistamiseen

Sekoita aineet keskenään.
Paista/keitä korkeareunaisessa paistinpannussa. Kattilassa normaalisti keitettynä ei tule niin hyvää. Kaada pannuun öljyä niin, että pohja peittyy. Omaan pannuuni mahtuu noin puolet "taikinasta" eli paistan annoksen kahdessa erässä. Lisään molempiin annoksiin tuon öljyn.

Lopputuloksena on siis varsin herkullinen puuro! Ei ihan edullisimmasta tai kevyimmästä päästä, mutta HYVÄÄ! Ainakin, jos tykkää puolukoista.